Ja henkiset harrastukset sen kun jatkuvat…Työkaverini oli käynyt lapissa Ruusuterapiakurssilla, jossa oli tuijotettu toisia puhumatta, majoituttu ilman peilejä ja jossain vaiheessa kurssia vapauduttu saunaan ja uimaan ilman vaatteita muiden kurssilaisten kanssa. No minä ajattelin vapautua ilman kurssiakin…Kokeilin viuhahtaa sateisena iltana alasti uimaan mökkijärveen. Tuijotin laiturin päässä uhmakkaasti vettä ja mietin niitä kaikkia kaloja…ja naapureita. Mutta hyppäsin kuitenkin…

Ostin elämäni ensimmäisen luonnonharjan, jolla kokeilin kuivaharjausta. Olen hinkannut keskivartaloa jo kolmena aamuna tuloksetta. En tiedä kuinka kauan sitä tarvisi tehdä, että saisi täydellisen ihon. Ihanko totta kaikki naiset tekevät tätä? Ja kuinka moni mies tekee?

Pidin avajaispuheen ikääntyville ja mielenterveyskuntoutujille. Ekaksi uhkailin laitoshoidolla, sitten tarjosin avoporkkanaa, sitten kerroin kuinka voimattomia me yksin olemme, sitten innostin yhteiseen rintamaan, sitten kehaisin mukavia hoitajia ja lopuksi, joku mummo kysyi, mihin me tarvitaan enää ”kastetta”, kun meidät on jo kastettu. Vaikea siihen oli mitään lisätä.

Hain kahta pappaa tanssimaan ja sain kahdet pakit. Ei sinänsä, että olisin osannut tanssia ja että siellä olisi ollut tanssilattiaa tai muita tanssijoita, mutta musiikkia oli. Toinen perusteli, että hänen tanssikenkänsä jäivät kotiin. Toinen taas ei ollut tanssinut ikinä. Just joo. Näistä vanhusten pippaloista puuttuu aina viinatarjoilu…

Kokeilimme järkyttää mökkinaapurin lapsiperhettä. Lämmitimme paljun 40-asteiseksi ja harrastimme pitkän tovin aikuisten äänekkäitä leikkejä sinitaivaan alla…Miksi aikuiset eivät saisi muka leikkiä ja miksi aikuisten kaikki kiva tapahtuu sisällä? En voi kyllä suositella kahta tuntia lämpötynnyrissä. Iho oli kuin raastinrauta, eikä seuraavana päivänäkään jaksanut salille…Mutta hauskaa oli…

Kokeilin myös henkistymistä. Luin Dalai Lamaa…Kun hän alkoi saarnaamaan eettisestä kurinalaisuudesta, vaihdoin kirjaa kaaressa. Jos suomalaiset ryhtyvät vielä pidättäytyneemmäksi, täällä ei liiku enää lehtikään puussa…Vaihdoin norjalaiseen palkittuun romaaniin. Liian vaikeaa. Ekassa kappaleessa joku tapettiin, sitten istuttiin jo päivällispöydässä, sitten koskiveneessä, sitten jonkun maalattavana. Ehkäpä kronologisuus on tylsää, mutta onko liikaa vaadittu kertoa edes jossain vaiheessa, mitä sille vaimolle kävi. Lopuksi päädyin viime kesän Trendiin. Kun pukee itsensä tunikaan ja pitkiin kalsareihin, on kaikki hyvin.

Kuntosalilla ihmettelin kun yksi pappa katseli televisiota metrin päästä intensiivisesti. Menin myös katsomaan. Pappa katseli ihan pokkana, kun teeveessä esiteltiin erilaisia karvojenvärjäyspaketteja. Voit ostaa itsellesi pinkin joulukuusen…Muotti haluttuun kohtaan, sheivaus ympäriltä, pinkki väri kuuseen ja siinä se on…Mitähän lie papan vaimo saa joululahjaksi…?